9.6.-8.8. 2021 Tohmajärven museoalue, Kirkkotie 14, ti-pe 12-18 ja la-su 12-16
Kesäkuussa pääsin matkustamaan pitkin ja poikin armasta kotimaata. Tällä kertaa tie vei Pohjanmaan sijaan Pohjois-Karjalaan Tohmajärvelle! Tämän näyttelyn piti olla viime kesänä, mutta koronan takia PAMAUSTA siirrettiin eteenpäin, niinkuin monia muitakin kulttuuritapahtumia.
Näyttely on kuvataitelija Kaisa Jussilan kokoama, ja ensimmäinen PAMAUS oli Kaisan perheen pihapiirissä toissa kesänä. Nyt mukana on samoja taitelijoita ja pari lisää! Meitä on nyt yhteensä 12 taiteilijaa mukana näyttelyssä ja asumme eri puolilla Suomea.
Vasemmalta lähtien: Minä, Reeta, Nunnu, Aura, Laura, Ville, Kaisa, Tuomas, Saara ja Emmi kuvasta puuttuvat Jonna ja Satu
Tohmajärven museoalueella on Nymanin Apeekkimuseo ja ulkomuseo. Lisäksi Tohmajärvi seura muistaa kylän omaa Katri Helenaa ja Maiju Lassilaa. Alueella on hyvä kahvila ja paljon nähtävää. Näyttelyn kiertämiseen menee aikaa.
On riemukasta kulkea ripustuksen lomassa katsomassa muiden töitä ja olla vilpittömästi innoissaan kaikesta. Kuinka hieno näyttely on tulossa! Museon lomaan tehty näyttely on ihan erilainen kuin galleriaan tehty kokonaisuus. Monet teoksen tehtiin suoraan tilaan ja ne ovat vain Nymanilla esillä tämän kesän.
Apteekkirakennuksen lisäksi näyttely levittäytyy aittoihin ja ulkorakennuksiin. Oma teokseni valtasi naisten aitan.
Oma teokseni PAMAUKSEEN on jo muutaman kerran esillä ollut ”Katoavat ja kauniit”, savi ja oksidit 2013 teoksen koko vaihtelee. Kun kävimme joukolla tutustumassa Nymanin alueeseen toissa talvena, niin silloin mieleeni jäi pieni aitta, joka oli mukavan kompakti ja söpö. Ajatuksiin tuli myös tämä hyvä teos, joka on aina aikaiseemmin ollut esillä gallerian seinällä.
Minulla on ollut teosta tehdessä ajatuksena sukupolvien ketju ja elämän hetkellisyys, kuin tärkeitä olemme sen hetken kun täällä vaikutamme.
Teos pääsi nyt kiinnostavaan ympäristöön oikeaan ”hetkellisen elämän” keskelle. Aitta oli Naisten aitta, ja kuvittelen että neidot ovat saattaneet viettää kesiä siellä. Sisään astuvat näyttelyvieraat näkevät enemmän kuin ovelta kuikuilevat.
Katoavat ja kauniit on ihana teos ripustaa. Sukellan aina yksityiskohtiin ja samalla kokonaisuus on helppo hahmottaa. Olen kuvannut perhettäni ja tuttujani. Aikoinaan kuvattu ei välttämättä tajua katsovansa omia kasvojaan. Tekniikka antaa myös sattuman tulla väliin. Samasta kuvasta voi tulla kovin erilaisia lopputuloksia.
Yksittäiset naamat on painettu paperilaakapainolla(kopiopainolla, tekniikalla ei ole vakiitunutta nimeä) märälle savelle ja muotoiltu sitten kuperiksi. Graafikot ymmärtänee parahaiten mistä on kyse. Lopuksi poltetaan korkeassa poltossa. Sitten seinään.
Käykää matkoillanne Tohmajärvellä ja Pietarsaaressa! Ihanaa kesää!
https://www.instagram.com/mustankissanmuseopamaus/
t. Aino